Kukaan ei saa minua tuntemaan alemmuutta

Hei! Taas on kuukausi viereähtänyt siitä kun viimeksi kirjoittelin. Nyt on kesäkuu alkanut ja paljon on taas ehtinyt sattua ja tapahtua (tai no ei nyt niin paljon). Itselläni alkaa kohta kahden viikon loma. Sitä onkin jo odoteltu! Tuntuu ettei pää kestä enää yhtään työasioita eikä TURHIA riitoja kavereiden kanssa jostain ihmeen väärinkäsityksistä. Aijon lomalla vaan levätä ja käydä kaverini kanssa serenassa,en tosin voi mitää ruokaa sieltä ostaa koska rahaa jäljellä alle 100 e jota voi käyttää. Se jos mikä todella turhauttaa! Aina kun saa rahaa niin se vain katoaa. Joskus mietin että miksiköhän olen lähihoitaja kun palkka on niin "suuri" työn rankkuuteen nähden. No toisaalta itse olen valintani tehnyt.

Välillä on todella uuvuttavaa elää omaa elämäänsä. Tuntuu että aina kun tulee riita tai väärinymmärrys niin minua syytetään kaikesta ja saan kontata ja rukoilla anteeksi antoa. Se on niin  raivostuttavaa! Osaisinpa vain suuttua kunnolla ja huutaa kaiken mitä ajattelen mieleni sisällä. Mutta ei,tyydyn vain pyytämään anteeksi ja patomaan kaiken sisälleni. Ihan sama olenko työpaikalla vai kavereiden kanssa. Sitä vain aina pelkää että kansi aukeaa ja sanoo kaiken suoraan yhtenä ryöppynä mikä ei ole hyvä juttu. No jaa,tuntuu kyllä että ihmiset eivät edes osaa ottaa minua vakavasti. Ihan kuin olisin leimautunut pelleksi joka vain nauraa tyhmänä eikä osaa suuttua. Välillä kyllä tuntuu että jotkut yrittävät tahallaan saada minut tuntemaan alemmuutta ja kuvittelevat että he voivat tulla minne haluavat. Tietenkin se voi johtua perheestä missä on kasvanut ja taustoista. Mutta olisi kiva että jotkut voisivat miettiä ennen kuin möläyttävät jotain ilkeää kommenttia vaikka ei sitä ilkeäksi tarkoittaisikaan. Itse olen vain oppinut miettimään mitä sanon. On tietenkin tilanteita missä on saanut pyydellä anteeksi siitä mitä tuli sanottua,kaikilla käy joskus silleen. Mutta joillakin hieman useammin. Ihmiset ovat niin erilaisia,jotkut loukkaantuvat todella herkästi ja jotkut taas eivät. Jotkut näyttävät sen jos on vihainen ja jotkut eivät. Siksi välillä tuntuu että ihmisten kanssa on niin vaikea tulla toimeen. Olemme ihme otuksia.

No se siitä valitus osasta. Asiaa eli sain teoriakokeen suoritettua! Olen niin onnellinen kun meni ensimmäisellä yrittämällä läpi. Vielä on tietysti inssi ja hallinta koe mutta parhaani yritän. Pakolliset ajotunnit on suoritettu mutta aijon ottaa vielä 3 tuntia lisäajotunteja. Järvenpäässä ensimmäinen kaupunki ajo ei oikein sujunut...pyörä sammui kolme kertaa risteykseen kun olin lähtemässä liikkeelle (hups!). Haluan muutekin olla varma inssissä ja hallita pyörän. Ajaminen on kyllä muuten todella mukava kokemus. Vauhdin hurma on jotain todella upeaa. En kyllä tosin ajatellut rueta kaahailemaan kortin saatuani. Pitää muistaa turvallisuus enne kaikkea. Kaikkein pahimmat kuskit ovat juuri niitä jotka kiihdyttävät äkkinäisesti ja jarruttavat samalla tavalla ja luulevat tietävänsä kaiken liikenteestä. Eihän kukaan voi kaikkea tietää/ osata liikenteestä. Sitä harjoitellaan koko ikänsä.

No jaa tuli taas tämmöinen mielipide kirjoitus tehtyä. No, ehkä voisi opetella puhumaan suoraan ja vähentäää stressi tasoa mikä on suhteellisen korkea koko ajan. Joo,minä kiitän,kummarran ja pyydän anteeksi taas valittamistekstiä.