maanantai 8. heinäkuuta 2013

Sinä lähdit pois,minä katselin parvekkeelta,loittonevaa selkääsi..

Hei lukijat jos teitä on! On taas aika vierähtänyt nopeasti eteenpäin ja eletään heinäkuuta. Kohta on syntymäpäiväni ja täytän 20 - vuotta. Tuo luku tuntuu niin kauhean isolle vaikka ei se ole loppu peleissä vielä edes iso. Aion luultavasti pitää kaveri synttärit,tosin ihmismäärä ei voi olla liian suuri,ei tähän pieneen asuntoon mahdu niin paljon ihmisiä.

 Tosin nyt asunto tuntuu isolta koska kihlattuni lähti armeijaan ja olen yksin täällä seuraavat kaksi viikkoa. Olo on todella haikea ja itkettää koko ajan kun vain ajattelen että olen yksin kaksi viikkoa. En yöllä nukkunut hyvin koska heräsin tunnin välein ja alkoi itkettää. Tiedän ettei armeija ole lopullista mutta en vaan voi tälle tunteelle mitään että on niin helvetin yksinäisen oloista. Olen vain tottunut siihen että kotona on aina joku minun lisäkseni ja potkii minut ylös sängystä ja tulee herättämään söpösti. Eniten kaipaan läheisyyttä,tuntuu todella pahalta tietää että ei saa hellyttää pariin viikkoon. Aika tuntuu matelevan,ja tuntuu että samalla se positiivinen puoleni olisi kadonnut pois. Yritän olla positiivinen ja ajatella "että vain kaksi viikkoa" mutta se on todella vaikeaa sillä kaikki huoneet muistuttavat että Teemun pitäisi asua kanssani. Mutta ei tässä auta muuta kuin porskuttaa eteenpäin vaikka tuntuu välilä tosi pahalta. Eniten ärsyttää kun joku jätkä tulee ja sanoo että intti on vaan pakko käydä että turha sitä surra. Tuollainen kommentti ei auta ollenkaan oloa koska tietää että se on totta mutta ikävöinnille ei voi mitään eikä sille että on haikea olo kun ei saa hetkeen läheisyyttä. Ymmärrän että jätkät pitävät inttiä jonain ihme miehisyyden kasvatuspaikkana mutta suoraan sanoen ihailen niitä jotka menevät siviili palvelukseen,he saavat sentään olla rakkaidensa kanssa.

Muuta elämässäni? No inssi oli viime viikolla. Pääsin käsittelykokeen läpi mutta ajokoetta en. Ei se sinänsä haitannut mutta lisäkuluja siitä tietenkin tuli. No pitää ensi kerralla yrittää päästä läpi. Lisäksi olen menossa katsomaan Within Temptationia heinäkuun lopussa yhden hyvän ystäväni kanssa. Olen kyllä miettinyt että ostaisin vielä yhden lippun poikaystävälleni yllätykseksi kun hän tulee lomille. Muuta ohjelmaa ei oikeastaan ole. Lähden huomenna serenaan ystäväni kanssa ja perjantaina kummitätini tulee käymään kylässä. Mutta muuta ei ole,tietenkin työt mutta tällä viikolla ei ole kuin torstaina töitä koska olen ollut sairaslomalla kurkkuni takia,ääneni oli ihan mennyt. Nyt alan pikkuhiljaa olemaan terve ja voin palata töihin...ihan mukavaa sinäänsä koska saan jotain tekemistä ja muuta ajateltavaa.
Minä kiitän,kumarran ja poistun paikalta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti